30.6.2016

E-kirjoista: Lukeminen

Olen lukenut e-kirjoja vain android tabletilla. Tiedän siis varmasti, että seuraavat sovellukset toimivat ainakin sillä. Älypuhelimista tai applen laitteista minulla ei ole tarkkaa tietoa. Tämä kannattaa pitää mielessä seuraavaa kirjoitusta lukiessa.

PocketBook
E-kirjojen lukemiseen tarkoitetuista sovelluksista olen eniten käyttänyt PocketBook-nimistä lukuohjelmaa. PocketBook löytyy Google Play kaupasta ja sen voi ladata sieltä ilmaiseksi. PocketBook on todella muokattavissa oleva, suurimman osan aikaa melko vakaasti toimiva ohjelma. Fontin kokoa, ruudun kirkkautta, taustan väriä ja monia muita asioita saa muokattua mieleisekseen. Kirjanmerkkien lisääminen, sivun vaihtaminen ja muut perusjutut toimivat hyvin.

Huonoja puolia PocketBookissa on kirjahylly. Hylly on kohtalaisen sekainen ja sinne lisätyt kirjat tuppaavat katoilemaan. Lainakirjat jäävät myös kummittelemaan hyllyyn senkin jälkeen, kun kirja on jo palautettu; parhaimmassa tapauksessa useana kappaleena. Hyllyn järjestelyyn ei ole paljoa välineitä. Kirjoja voi merkata suosikiksi, mutta siihen niiden organisointi sitten jääkin. Lisäksi ohjelma temppuilee joskus. Välillä kun yrittää lainata kirjan, ohjelma ei ensimmäisellä kerralla suostu avaamaan sitä.

Aldiko
Toinen ohjelma, jonka vasta hiljattain löysin, on nimeltä Aldiko. Tästä on olemassa sekä ilmainen, mainoksia pursuava versio, että maksullinen. Aldiko vaikuttaa melko kattavalta ja monipuoliselta ohjelmalta. Fonttia, marginaaleja ja värejä pääsee muokkaamaan. Vaihtoehtoja on juuri riittävästi ainakin omaan makuuni. Kirkkaussäädin on hitusen turhan lyhyt. Kirkkautta säätäessä saa liikuttaa melko varovasti sormeaan, ettei lipsahda liikaa tai liian vähän. Tämän takia kirkkausliukusäätimen viereen on laitettu laatikko, jonka voi ruksia, että lukuohjelma säätää kirkkauden automaattisesti. Normaaliolosuhteissa automaatti toimii aika hyvin.

Kirjahylly on Aldikossa mahtava. Kirjojen lisääminen käy helposti, ja kirjoja voi selata tagi-sanojen avulla tai sitten kirjoja voi omatoimisesti luokitella omiksi kokonaisuuksikseen. Esim. kirjasarjan voi kerätä omaan luokkaansa, niin että luokkaa klikkaamalla saat näkyviin vain kirjasarjaan kuuluvat kirjat. Hyllyssä näkyy myös lainatun kirjan jäljellä olevat päivät. Tämä on jotakin sellaista, mistä PocketBookissa voi vain unelmoida!

Kirjojen lisääminen Aldikoon sovelluksen kautta on hieman hankalaa, mutta aivan yhtä hankalaa se on PocketBookissakin. Helpoiten lisääminen tapahtuu niin, että menee omiin tiedostoihinsa, etsii oikean kansion ja avaa e-kirjan sitä kautta. Kun kirjan avaa kerran Aldikossa, ohjelma lisää kirjan automaattisesti kirjastoon. Lisäämisessä ei edes kestä kauaa. Tämän jälkeen kirjat pysyvät kirjastossa ja niitä voi lukea sitä kautta.

Aldikolla on myös oma kauppansa, josta voi ladata e-kirjoja; englanniksi luonnollisesti. Kauppa toimii yllättävän hyvin. Kaupasta löytyy erikseen myös oma paikkansa Public Domain -kirjoille, joita voi ladata ilmaiseksi. Hauska pieni yksityiskohta, jota kaikista sovelluksista ei löydy.

Bluefire Reader
Bluefire Reader on myös ilmainen lukuohjelma. Se on kohtuullisen simppelin näköinen. Kirjahyllyä ei pysty paljoa järjestelemään, mikä on aika yleistä näillä sovelluksilla. Kirjaa lukiessa fonttia tai kirkkautta ei pääse säätämään mitenkään nopeasti, vaan sen takia joutuu menemään asetuksiin asti. Alussa hämmennystä aiheutti myös asetusten tallentaminen. En ole muissa sovelluksissa törmännyt moiseen, joten ihmettelin, miksi mikään ei muutu. Vasta sitten tajusin, että asetukset pitää tallentaa, että muutokset tulee voimaan. Bluefire Reader toimii ihan hyvin, mutta en mitenkään ihastunut siihen sitä kokeillessa.

Moon+ Reader
Moon+ Readeristä löytyy ilmainen sekä maksullinen versio. Ilmaisversiossa joutuu katselemaan mainoksia. Muokkausmahdollisuuksia on erittäin paljon. Jos Moon+ Readeriin vain jaksaa perehtyä, siitä varmasti saa muokattua itselleen sopivan. Mahdollisuuksia on jopa niin paljon, että sovellus vaikutti kokeillessa jopa vähän sekavalta. Kirjahyllyä ei ihan kamalasti voi järjestellä, mutta toisaalta sinne on helppo lisätä kirjoja.

Elisa Kirja- ja Googlen Play Kirjat-sovelluksilla on omat lukuohjelmansa, jotka on lykätty e-kirjoja tarjoavan kaupan kylkeen. Kaupasta ladatut kirjat ilmestyvät sovelluksen kirjahyllyyn automaattisesti ja ovat luettavissa sitä kautta. Muuta kautta kirjoja ei voikaan lukea. Sovelluksien kautta ostettuja kirjoja ei voi avata toisen ohjelman kautta. Play Kirjoja voi lukea lukulaitteilla (siis pelkästään e-kirjojen lukemiseen tarkoitetuilla laitteilla).

Elisa Kirjan lukuohjelma on hyvin karsittu verrattuna nyt vaikka Aldikoon, mutta se toimii riittävän hyvin. Isoin ongelma ohjelmassa on marginaalit, joiden leveyden säätäminen on rajallista. Joko teksti levittäytyy reunasta reunaan tai sitten se on pienenä kasana keskellä ruutua. Marginaalit siis joko saa pois päältä tai päälle, ja päällä ollessaan ne ovat aivan liian leveät. Yritä siinä sitten valita kahdesta pahasta vähemmän paha.

Play Kirjat-sovellus on monella tapaa samanlainen. Karsittu, mutta työnsä tekevä. Googlen lukuohjelmassa eniten ärsyttää palstat, jotka ilmestyvät automaattisesti, kun tabletin kääntää lappeelleen. Palstojen määrää ei voi säätää itse, joten ainoa keino päästä niistä eroon on lukea e-kirjoja tabletti pystyasennossa; mikä ei ole kaikkein luonnollisin asento. Suurin ero Play Kirjat- ja Elisa Kirja-sovelluksien välillä on, että Play Kirjaan voi lisätä omia e-kirjoja. Tai niin he ainakin väittävät. Yritin siirtää e-kirjojani Play Kirjaan tietokoneella (sillä se kuulemma käy helpoiten), mutta en saanut sitä toimimaan. Jostakin syystä lataus ei vain lähtenyt käyntiin.

Jäikö jotakin uupumaan? Mitä sovellusta sinä olet käyttänyt e-kirjojesi lukemiseen? Jätä ihmeessä kommenttia!

27.6.2016

Kirja-arvostelu: Cassandra Clare, Luukaupunki

Kuva: Risingshadow
Cassandra Clare: Luukaupunki

Otava 2012

Luettu e-kirjana

Luukaupunki on yllättävän hyvä, paikoin jopa jännä nuorille suunnattu fantasiaromaani. Heikkouksiakin on, kuten varsinkin alussa raskas infodumppi, mutta toimiva juoni kiemuroineen pelastaa paljon. Kaiken kaikkiaan oikein mainio kirja.

Tartuin Luukaupunkiin hieman skeptisenä, vaikka olenkin kuullut siitä kehuja. Kirja kertoo nuoresta Clarystä, joka vahingossa näkee varjometsästäjiä demonin kimpussa. Myöhemmin Claryn äiti katoaa ja Clary tarvitsee varjometsästäjien apua tämän löytääkseen. Paljoa enempää juonesta ei voi paljastaa, sillä se on täynnä juonikoukkuja, jotka toimivat parhaiten, jos niistä ei tiedä etukäteen.

Juoni on hyvä, vaikka kirjan alussa infoähky uhkaa lukijaa. Tietoa ryöpytetään niin hurjaa vauhtia lukijan niskaan, että teksti muuttuu paikoin raskaaksi. Myös jokusen sivujuonen löyhyys ärsyttää, mutta kun näistä päästään eroon, juoni rullaa sulavasti. Jotkin juonikoukut tulivat yllätyksenä, mutta eivät kuitenkaan liian puun takaa. Jokainen mutka sopi jollakin tavalla kokonaiskuvaan, sitten kun infonmurusta oli saanut pähkäillä vähän aikaa. Joissakin kohdissa lukemista ei vain voinut jättää kesken. Niin jännäksi tohina välillä kävi.

Ihmissuhdedraamaakin löytyy, mutta nämä ovat kirjan heikointa antia. En päässyt henkilöhahmojen sisälle, enkä oikein oppinut välittämään heistä. Vielä vähemmän kiinnosti kuka nyt deittaa ja ketä. Onneksi loppupuolella romantiikka saa väistyä toiminnan tieltä ja tempo nopenee. Kirja selvästikin paranee roimasti loppuaan kohden, kun kaikki suvantovaiheet on ohitettu.

Hahmoista ei tosiaan jäänyt suuria mielikuvia. Päähenkilö oli ihan pätevä, normaali tyttö. Hahmo ei ärsyttänyt, mutta ei ihastuttanutkaan. Jace, Claryn pikaihastus, ei myöskään väpättänyt sydänrihmoja. Taas joku superkomea, mukamasten ah-niin-ihana näsäviisastelija... Onhan näitä jo nähty. Muut hahmot olivat yhtä yhdentekeviä. Ihan kivoja, mutta eivät herättäneet suuria tunteita.

Sivuhahmoista ainoan poikkeuksen tekee tarinan pahis, Valentine. Tämä hahmo on minusta luotu hyvin, samoin hahmon motiivit. Valentine ei oikeastaan ole niin paha; jossain muussa tarinassa tämä saattaisi olla hyviskin. Hänhän vain haluaa päästä eroon kaikista demoneista sun muista ölliäisistä, jotka ovat uhka ihmiskunnalle. Jossain matkan varrella mopo on vain lähtenyt käsistä ja pahasti. Tarkoitus on alkanut pyhittää keinot. Valentinen tavoitteet kuulostavat järkeviltä jollain tasolla, ja se on hyvä. Pahis ei ole paha vain huvin vuoksi; hänellä on teoilleen selkeä syy. 

Pidin myös kirjan maailmasta. Se on luotu huolellisesti ja rikkaasti. Tästä kertoo jo alun infodumppikin. Demonit, vampyyrit, ihmissudet ja muut öttiäiset, samoin kuin koko sekava järjestelmä, jolla kaikkia näitä yritetään jotenkin hallita, on kuvailtu hyvin. Harry Potterit tulevat mieleen, samoin Supernatural. Maailmassa on käytetty mielikuvitusta; se ei ole pelkkää fantasiakliseiden kierrätystä.

Hyvä kirja ja suosittelen ehdottomasti kaikille fantasian ystäville. Luukaupungissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta sen hyvät puolet kohoavat huonojen ylitse.

★★★☆☆

15.6.2016

E-kirjoista: Lainaaminen

Vaski-kirjastot
Miten aloittaa kirjojen lainaaminen?

Olen lukenut e-kirjoja pääasiassa niitä lainaamalla. Omistan lukuisia kirjastokortteja (laskujeni mukaan niitä on ainakin viisi), mutta e-kirjojen lainaamiseen olen käyttänyt Vaski-kirjastojen kirjastokorttia. Vaski-kirjastoihin kuuluu Turun lähiseudun kirjastot, kuten Turku, Naantali, Salo ja Uusikaupunki muiden muassa.

E-kirjojen lainaamiseen tarvitset kirjastokortin lisäksi PIN-koodin. Uutta korttia hakiessa PIN-koodi määritellään automaattisesti. Vanhan kortin haltijan täytyy hankkia PIN-koodi kirjastossa asioimalla.

Näiden lisäksi tarvitset vielä Adobe ID-tunnukset. Adobe ID:tä tarvitset DRM-suojattujen e-kirjojen lukemista varten. Adobe ID-tunnukset voi tehdä netissä. Kun tunnukset on luotu, sinun täytyy vielä aktivoida haluamasi lukuohjelma tunnuksilla (eli sähköpostiosoitteellasi ja salasanalla). Yleensä kun yrität avata lainatun e-kirjan ohjelmalla, se automaattisesti kehottaa sinua kirjautumaan Adobe ID-tunnuksillasi lukuohjelmaan. Adobe ID-tunnuksia tarvitset usein myös e-kirjoja ostaessa, joten jos olet kiinnostunut e-kirjojen lukemisesta, tunnusten teosta on hyvä lähteä.

Kun lukuohjelma on kerran aktivoitu, sitä ei tarvitse enää tehdä. Eli riittää kun kirjaat kerran Adobe ID-tunnuksesi ohjelmaan. Tämän jälkeen voit lainata e-kirjoja niin paljon kuin sielu sietää. Vaski-kirjastoissa e-kirjojen laina-aika on maksimissaan kaksi viikkoa, kirjojen varaaminen on maksutonta ja kun laina-aika tulee loppuun, kirja palautuu automaattisesti. E-kirjoista ei siis voi saada huomautusmaksuja. Laina-aika on lyhyempi kuin painetuilla kirjoilla, mutta toisaalta e-kirja on helppo lainata uudelleen, jos lukeminen jäi kesken.

Mistä voin lainata kirjoja?

Vaski-kirjastot tarjoaa kahta vaihtoehtoa: Ellibsin ja OverDriven tarjoamia palveluja. Näiden lisäksi löytyy myös lehtien lainaukseen liittyviä palveluja. Ellibsistä ja OverDrivesta olen käyttänyt enemmän ensimmäistä. Ellibs tarjoaa enemmän suomenkielistä kirjallisuutta, kun taas OverDrivessa on lähinnä englanninkielistä kirjallisuutta.

Ellibs-kokoelman hyviä puolia on sen helppo selailu. Kiinnostavia kirjoja voi ensin etsiä Vaskin verkkokirjaston kautta. Hakua voi rajata koskemaan vain e-kirjoja; tai vaikka vain nuortenkirjoja, joita voi lainata e-kirjoina. Lisäksi jos on kirjautunut verkkokirjastoon tunnuksillaan, haun voi tallentaa myöhempää käyttöä varten. Näin voit muutamalla klikkauksella katsoa, mitä e-kirja aineistoa täältä taas löytyikään. Kun sopiva kirja on löytynyt, linkkiä klikkaamalla pääset suoraan Ellibs-palvelun puolelle ja voit lainata kirjan.

Ellibs-kokoelman huono puoli on niukka kokoelma. Ainakaan tällä hetkellä kirjoja ei ole hirvittävän paljoa, mutta toisaalta kokoelma kasvaa pikkuhiljaa. Tällä hetkellä jos Vaskista etsii kaikki suomenkieliset, kaunokirjalliset e-kirjat, osumia tulee hieman päälle 500. Toivoa sopii, että kokoelma tulevaisuudessa kasvaa.

Toinen huono puoli liittyy kokoelman laatuun. Esimerkiksi Yön talo-kirjasarjasta löytyy vain neljä osaa; kokonaisuudessaan sarjassa on 12 osaa. Jotta hämmennys olisi taattu, löytyvät osat ovat järjestysnumeroiltaan 1, 9, 10 ja 12. Jos jotain kirjasarjaa aletaan hankkia, sitten voisi hankkia jokaisen osan, kiitosta vain.

Lisäksi jotkin kirjat eivät vain toimi. Esimerkkinä Yön talo-sarjan neljäs osa, Piinattu; jos kirjan onnistuu löytämään Ellibsistä, kirjan kohdalla lukee: "Tämä sähkökirja ei ole tällä hetkellä lainattavissa". Tämä on erityisen ärsyttävää, koska tiedän, että aiemmin tämä kirja oli lainattavissa. Minulla jäi se jopa kesken. Kun myöhemmin ajattelin, että voisinpa lainata sen uudestaan ja lukea loppuun, kirjan kohdalle oli ilmestynyt "ei lainattavissa"-teksti ja siitä lähtien kirja on ollut poissa pelistä. Olisi hauska tietää, mistä tämä johtuu tai edes onko asialle tehtävissä jotain. Yritin kerran jopa antaa aiheesta palautetta, mutta viestiini ei koskaan vastattu. Jos annetaan palautteenantomahdollisuus, sitten sitä palautetta voitaisiin myös jotenkin käsitellä.

Joka tapauksessa olen näistä nurinoista huolimatta ollut tyytyväinen Ellibs-palveluun. Kirjojen löytäminen on tehty helpoksi ja lainaaminen käy sujuvasti. Selitysteni perusteella lainaaminen saattaa kuulostaa vaikeammalta kuin onkaan. Se ei oikeasti ole hankalaa. Adobe ID-tunnuksen teko ja lukuohjelmaan näpyttely ei vie montaa minuuttia, ja sitten kun sen on tehnyt, sitä ei tarvitse tehdä enää uudelleen. Voinkin oikein lämpimästi suositella e-kirjojen lainaamista jokaiselle, joka joskus on harkinnut e-kirjojen lukemista. Se on vaivaton, ilmainen tapa totutella e-kirjojen lukemiseen.

14.6.2016

Kirja-arvostelu: C. J. Daugherty, Night School 2: Yön perintö

Kuva: Risingshadow
C. J. Daugherty: Night School 2: Yön perintö

Otava 2014
Luettu e-kirjana

Yön perintö jatkaa suoraan siitä, mihin Yön valitut päättyi. Edellisen kirjan tapahtumat kannattaa olla muistissa, kun tarttuu kirjasarjan toiseen osaan. Jos pidit ensimmäisestä osasta, luultavasti pidät jatkostakin. Yön perinnöllä on pitkälti samat hyvät ja huonot puolet kuin edeltävällä osalla.

Allie palaa lyhyen ja stressaavan kesäloman jälkeen takaisin Cimmerian sisäoppilaitokseen. Ilkeän ja salaperäisen pahisorganisaation juonittelujen lisäksi Allielle aiheuttaa päänvaivaa poikaongelmat. Poikaystävä Carter on ihana, mutta turhan mustasukkainen, kun taas edellisen kirjan lopussa Allien hengen pelastanut exä Sylvain alkaa houkutella uudella tavalla. Samoin Allien kauan kadoksissa ollut veli ilmaantuu, mutkistaen asioita entisestään.

Yön perinnössä on vahva väliosan maku. Kirja alkaa ihan hyvin, mutta juonikuviot eivät etene oikein minnekään. Kirja loppuu vähän samalla tavalla kuin edeltäväkin osa; paljon asioita kyllä heitellään ilmaan, mutta loppujen lopuksi mitään ei selviä. Miksi pahisorganisaatio haluaa niin kovasti tuhota Cimmerian koulun? Mikä Nathanielin ongelma oikeastaan on? Mitä Allien veljelle tapahtui? Miksi kaikki pyörii Allien ympärillä? Jotta ärsytys olisi täydellinen, Night Schoolia ei ilmeisesti ole suomennettu kahta osaa enempää. Loput kirjat pitäisi siis haalia jostain enkunkielisinä. Kiva.

Ison osan kirjan juonesta kaappaa Allien poikaongelmat. Voisin tästäkin valittaa, mutta yllättävää kylläkin kolmiodraama on sen verta herkullisesti kirjoitettu, että pakolliset ihmissuhdedraamahöpinät ovat itse asiassa aika kutkuttavaa luettavaa. Allien tunteet on kuvattu herkällä siveltimellä. Samoin Sylvainin tunteet tulevat esiin lähinnä vaivihkaisista katseista. Tunteita ei ole väännetty rautalangasta, vaan lukija saa tehdä ihan omat päätelmänsä. Nuortenkirjaksi Night School on todella hyvin kirjoitettu.

Mitä tässä muuta voisi sanoa. Todellakin sääli, ettei muita osia ole saatavissa suomenkielisinä. Samoin sääli, että kirjasarjan osat eivät oikein pysty seisomaan omina, yksittäisinä teoksinaan. Tämä johtuu siitä, että juoni laahaa pahasti. Koukkuja ja salaisuuksia piisaa, mutta mitään ei selviä. Luultavasti kaikki langat solmitaan yhteen siellä viimeisessä osassa, jonka voi lukea kaikki englantia osaavat. Hyi häpeä Otava!

★★☆☆☆

8.6.2016

E-kirjoista: Yleistä

Olen viimeaikoina lukenut paljon e-kirjoja, joten ajattelin jakaa hieman kokemuksiani ja ajatuksiani kyseisestä aiheesta. Tarkoituksenani on kertoa hieman e-kirjojen lainaamisesta, ostamisesta ja lukemisesta; esitellä erilaisia e-kirjoja tarjoavia palveluja ja hieman arvostella niitä. E-kirjoja tarjoavien palvelujen määrä on monenkirjava, samoin kuin e-kirjojen lukuun tarkoitettujen ohjelmien. Ajattelin avata hieman omia kokemuksiani niin, että jos joku on kiinnostunut aloittamaan e-kirja harrastuksen, hän saisi vinkkejä mistä kannattaa aloittaa. Alkuun ajattelin yhden postauksen riittävän, mutta sitten huomasin, että aiheesta löytyykin asiaa useampaan postaukseen. Tästä alkaa siis juttusarja nimeltä "E-kirjoista".

Aluksi haluan kertoa hieman omasta harrastuksestani. Aloin lukea e-kirjoja viime kesästä lähtien, kun ostin ensimmäisen tablettini. En omista älypuhelinta, joten en ole voinut lukea e-kirjoja puhelimelta. En tiedä, kuinka hyvin älypuhelimet soveltuvat kirjojen lukemiseen. Se varmasti riippuu pitkälti puhelimesta. Itse en pidä pienen ruudun tihrustamisesta, joten tabletti sopii minulle paremmin.

Adobe Digital Editions
Aiemmat kokemukseni e-kirjoista ovat siis jääneet satunnaisiin tenttikirjoihin, joita olen ladannut tietokoneelle. Tietokoneellakin voi lukea e-kirjoja. Eräs hyvä, ilmainen ohjelma tähän on Adobe Digital Editions. En kuitenkaan koskaan kamalasti innostunut kirjojen lukemiseen koneelta. Vaikka minulla onkin läppäri, se on silti turhan iso, kömpelö ja painava sylissä pidettäväksi. Jos siltä pitäisi lukea kirjaa, kenties useita tunteja kerralla... Kyllä ne pari tenttikirjaa meni, koska ne oli pakko saada luettua, mutta en kamalasti nauttinut siitä.

Tabletti sen sijaan on kevyt ja kätevän kokoinen. Sitä voi helposti pitää sylissä joko jalkoja vasten nojallaan tai sitten suojakotelonsa avulla pystyssä. Aluksi ruudulta lukemiseen piti hieman totutella, mutta nyt se tuntuu jo aivan luonnolliselta. Ainoa ongelma jonka olen huomannut, on täydessä auringonpaisteessa lukeminen. Tabletti ei vieläkään sovellu kesälukemiseksi aurinkoa ottaessa. Vaikka ruudun kirkkauden laittaisi maksimiin, se jää liian hämäräksi, että lukeminen tuntuisi miellyttävältä. Aurinkoa ottaessa täytyy turvautua vanhanaikaiseen paperiversioon.

Ennen kuin aloin lukea e-kirjoja, mielessäni pyöri kysymys, jota varmaan moni muukin samassa tilanteessa oleva pohtii: rasittaako se silmiä? Tähän vastaus on yksinkertainen: ei rasita.

Tabletilta lukeminen on erilaista kuin tietokoneelta. Jos olet joskus jäänyt lukemaan pitkäksi aikaa wikipedia-artikkeleita, olet varmasti huomannut, että kirkkaan ruudun pitkäaikainen tuijottaminen on jättänyt silmät väsyneiksi. Tabletilla kirkkautta saa säädettyä niin, että huonossakaan valossa e-kirjan lukeminen ei rasita silmiä sen enempää kuin normaali kirja. Useimmilla lukuohjelmilla saa vaihdettua myös taustan väriä. Olen todennut hieman kellertävän tai beigen taustan miellyttävämmäksi kuin täysin kirkkaan valkoisen. Lisäksi kun ruutua himmentää tarpeeksi, lukukokemuksesta tulee mukava. Itselläni lukulamppuni on niin huono, että e-kirjojen lukeminen on mukavampaa kuin oikeiden kirjojen. Edes pimeässä lukiessa en ole saanut silmäsärkyä.

E-kirjat eivät ole yleistyneet mitenkään nopeaa vauhtia Suomessa, vaikka maailmalla e-kirjoja myydään jo aika hyvin. En oikein ymmärrä syytä suomalaisten lukijoiden e-kirja kriittisyyteen. E-kirjat eivät ole mielestäni uhka tavallisille kirjoille. Ne eivät ole tulleet syrjäyttämään painettua kirjaa. Mielestäni e-kirjat ovat vain mukava lisä normaalin kirjan rinnalla. E-kirja ei vie paljoa tilaa. Vaikka lomamatkalle mentäessä on mukava napata tabletti mukaan ja sinulla on taatusti luettavaa, jos sattuu olemaan sateinen sää. Jos sattuu niin, että luettavaa ei löydy, voit nopeasti käydä netin kautta lainaamassa e-kirjan kirjastotunnuksillasi. Kätevää ja nopeaa, eikä loma-aikaa tarvitse tuhlata kirjastossa ravaamiseen.