Kirja-arvostelu: Alexander von Schönburg, Tyylikkään köyhäilyn taito

Alexander von Schönburg: Tyylikkään köyhäilyn taito

Atena 2007
Luettu e-kirjana

Välipäivinä oli mukavasti aikaa lukea jotain pientä. Silmiini osui nettikirjastossa Tyylikkään köyhäilyn taito. Vaihtelun vuoksi oli mukava lukea välillä tietokirja. Kirjasta ei löydy varsinaisesti käytännön vinkkejä, vaan ennemmin kirjassa kerrotaan syitä, miksi liiallisen mammonan ja tavaran haaliminen ei ole ihmiselle hyvästä. Vaikka kirja on jo kymmenen vuotta vanha, siinä puhutaan kovasti ajankohtaisista asioista.

Kirjasta ei varsinaisesti irronnut paljoa uutta minulle henkilökohtaisesti. Luonteeltani olen säästäväinen ja harkitsen ostoksiani yleensä pitkään. Vaatekaapistani olen karsinut kylmästi pois liian pieneksi jääneet vaatteet ja uusia olen ostanut vain, jos olen niitä oikeasti tarvinnut. Kirjan antikapitalistiset teesit kuulostavat siis mielestäni järkeenkäyviltä. Aina ei tarvitse kuluttaa, vaikka mainokset niin sanoisivat. Kaikkea ei tarvitse omistaa. Raha ei välttämättä tuo onnea.

Tyylikkään köyhäilyn taito onnistuu myös ärsyttämään. Vaikka monissa von Schönburgin kommenteissa on paljon järkeä, jotkin hänen kärjistyksensä menevät liian pitkälle. Yhdessä kappaleessa puhutaan autottoman onnesta, jossa on järkeä niin kauan, kun asuu suuressa saksalaisessa metropolissa. Samaa vinkkiä on hankalampi soveltaa Suomen maaseudulle, jossa lähimmälle bussipysäkille on parin kilometrin matka ja bussi liikkuu kerran vuorokaudessa; kaksi, jos on onnekas. Ärsytykset ja kärjistykset toimivat kuitenkin hyvin ajatusten herättelijöinä. Se tässä onkin selvästikin pointtina; lauotaan vähän populistisia, mutkia oikovia kommentteja, jotka saavat ihmiset suuttumaan - ja sitä kautta ajattelemaan asioita.

Kaiken kaikkiaan kirja oli mukiinmenevä ja nopeasti luettava. Se kehottaa ihmistä ajattelemaan omilla aivoillaan ja tutkiskelemaan omia kulutustottumuksiaan. Toisaalta kirjan teemat ja aiheet ovat vähän puhkipureskeltuja. Tosiaan, useat näistä ajatuksista on jo tullut esille downsiftaamisen, konmarin ja muiden muotivillitysten myötä. Noh, onhan kirjakin jo vanha, joten annettakoon anteeksi. Kirjan luettavuutta paransi myös von Schönburgin viljelemä kuivakka huumori, joka sai aina välillä hymähtelemään, jos ei nyt ihan nauramaan ääneen.

Vanhaksi kirjaksi ajankohtaista asiaa sisältävä. Pidin ja voin suositella kaikille - niin rikkaille, köyhille kuin keskituloisillekin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 1

Kirjoittamisesta (osa 1)

Kirjoittamisesta: Asetteluohjeita 5